lauantai 17. tammikuuta 2009

Kuvaustilan asetuksia

Kun kamera on kuvaustilassa, painamalla Menu-näppäintä pääset seuraavan laisiin toimintoihin.

Kuvasuhteen säätö (Aspect Ration)

  • 4:3,

  • 3:2, tai

  • 16:9 (laajakuva)

Ao. havainnekuvassa käytetään laajakuva (16:9) sensoria, jolloin siis esim. kun kuvataan tavallisella 3:2 kuvasuhteella jää kennosta käyttämättä yli 10 %. Tavallisesti kameroissa ei vielä ole laajakuvaisia sensoreita. Tähän suuntaan ollaan kuitenkin menossa, koska kuvia nykyään katsellaan laajakuvaruuduilta, eikä niinkään paperitulosteilta.

image

Yleisimpien valokuvauspapereiden mittoja ja kuvasuhteita.

Koko,
("tuumat)
Koko
(mm)
tarkkuus
300dpi (px)
kuvasuhde Huom.
3¼" × 4½ 82.5 × 120 mm
16:11 (1.45)
3½" × 5" 89 × 127 mm 1051 x 1500 px 10:7 (1.43) 9x13
4" × 6" 102 × 152 mm 1205 x 1795 px 3:2 (1.5) 10x15
5" × 7" 127 × 178 mm 1500 x 2102 px 7:5 (1.4) 13x18
6" × 8" 152 × 203 mm 1795 x 2398 px 4:3 (1.33)
8" × 10" 203 × 254 mm 2398 x 3000 px 5:4 (1.25) 20x25
8" × 12" 203 × 305 mm 2398 x 3602 px 3:2 (1.5) ~A4
10" × 12" 254 × 305 mm 3000 x 3602 px 6:5 (1.2)
10" × 15" 254 × 381 mm 3000 x 4500 px 3:2 (1.5)
11" × 14" 279 × 356 mm 3295 x 4205 px 14:11 (1.27)
11" × 17" 279 × 432 mm 3295 x 5102 px 17:11 (1.54)
12" × 15" 305 × 381 mm 3602 x 4500 px 5:4 (1.25)
12" × 18" 305 × 465 mm 3602 x 5492 px 3:2 (1.5)

Useimmat digipokkarit ottavat kuvansa 4:3-kuvasuhteella. Tämä siis tarkoittaa, että pidemmän ja lyhyemmän kuvan reunan pituuksien suhde on 4/3. Kuvankoot 1600x1200, 2000x1500 tai 2304x1728 ovat esimerkkejä tälläisistä kuvasuhteista. Käytettävän paperin tulee olla myös vastaavassa kuvasuhteessa, jotta kuva ei leikkautuisi tai siihen ei jäisi tyhjää johonkin sivuun. Paperin tuleekin olla esim. 13x10 cm, 17x13 cm tai 27x20 cm.

Digijärjestelmät käyttävät perinteisempää 3:2-kuvasuhdetta: esimerkiksi 3000x2000. Tällöin paperinkin tulee olla 3:2-kokoa: 15x10 cm, 19x13 cm tai 30x20 cm.

Kuvan koko, resoluutio

Valittavissa kuvasuhteen mukaan esim.

4:3: 7 megapixels (3072 x 2304), 5 megapixels (2560 x 1920), 3 megapixels (2048 x 1536), 2 megapixels (1600 x 1200), 1 megapixel (1280 x 960), 0.3 megapixels (640 x 480).

Jos 3:2 niin 6 megapixels (3072 x 2048) and 2.5 megapixels (2048 x 1360);

ja tilassa 16:9 vain arvot 5.5 megapixels (3072 x 1728) ja 2 megapixels (1920 x 1080)

Kuvan laatu, pakkaussuhde

Esim. Superfine, Fine, Standard sekä Raw (ei pakkausta). Tavalliset digikamerat ottavat kuvat jpeg (jpg)-muodossa, jolloin aina kuvatiedostoa, jo kamerassa tehtäessä suoritetaan häviöllistä pakkaamista. Mikäli kamerassa on mahdollista tallentaa pakkaamattomia raakadatakuvia (raw), tehdään varsinainen kuvan “kehittäminen” vasta tietokoneella.

image image

Herkkyyden säätö (ISO)

Asettaa ISO-arvo valintaan: Auto, 100, 200, 400, 800, 1250 jne. Usein kannattaa esim. asettaa käytettävälle ISO-arvolle maksimiarvo.

Valkotasapainon säätö (White Balance, WB)

Valittavaa esim. seuraavat valaistusolosuhteet: automaattinen, päivänvalo, pilvinen sää, varjo, salama, halogeeni, valkoinen 1, valkoinen 2, käsiasetus. Käsiasetuksella voi tallentaa kaksi mitattua tilaa valkoinen 1 ja 2:een.

image

image

Usein lisäksi valkotasapainon hienosäätö eli värilämpötilan säätö.

Animaatio erilaisista WB-säädöistä

Automaattitarkennuksen mittaustapa (Autofocus –AF- Mode)

Valittavana esim. monipiste, nopea kolmen pisteen mittaus, nopea yksi piste keskeltä, normaali nopeus yhdestä pisteestä keskeltä ja pistemittaus.

image image

Olemassa myös älykkäitä kasvojen ja hymyn tunnistustiloja.

Voidaan myös valita päälle jatkuva tarkennus.





Valotuksen mittaustapa (Metering Mode)

Valittavana monilohko, keskusta painotteinen ja pistemittaus.

image image

image Valotuksenkorjaus (EV)

Voit ylivalottaa (vaalentaa) tai alivalottaa (tummentaa) kuvaa. Usein käytettävä porras 1/2 EV tai 1/3 EV voidaan asettaa.

Animaatio valotuksen korjauksesta

image

Hyvä englanninkielinen e-kirja digitaalikameran käytöstä löytyy osoitteesta:

www.shortcourses.com/use/ - Using Your Digital Camera, A Guide To Great Photographs.

perjantai 16. tammikuuta 2009

Salaman asetukset

 image

image

Kameran salaman eri toimintotilat voidaan asettaa päälle usein viereisessä kuvassa olevan kaltaisessa nelitoimisäätimessä painamalla salaman kuvasymbolia tai niihin päästään erillisellä salamapainikkeella tai funktio-näppäintä — Fn — painamalla.

 

 

Salaman erilaiset toimintotilat:

salaman tilat

 

Tärkeää on osata tarvittaessa pakottaa salama päälle (etualan lisävalotus - täytesalama), vaikka automatiikka ei salamaa käyttäisikään. Toisinaan myös salaman ottaminen pois päältä tuo kuvaan luonnollisemmat värit, tällöin varottava pitemmästä valotusajasta johtuvaa tärähdysvaaraa ja suurempaa kohinaa. Punasilmäisyyden poisto asetus kannattaa myös opetella.

torstai 15. tammikuuta 2009

Salaman käyttäminen

Digikameroihin rakennettu salama ei ole kovin tehokas. Se riittää etäisyyksille, jotka ovat usein alle 5 metriä. Lisäksi kameran salama suuntautuu suoraan kohti kuvattavaa kohdetta. Tällöin hämärässä ympäristössä kohteen taakse muodostuu terävät varjot. Kohteen vaaleat pinnat valaistuvat tehokkaasti, tummien jäädessä edelleen tummiksi. Usein esim. ihmisiho näkyy kuvassa varsin harmaana.

imageTäytesalama image

Kameran oma salama voi sen sijaan toimia erinomaisena täytesalamana. Tällä tarkoitetaan salaman käyttöä kuvauksessa vaikka vallitseva valo riittäisikin. Tavoitteena on usein valaista kohteen sellaisia osia, jotka jäisivät tummaksi muuhun kuvaan verrattuna. Esimerkiksi, jos otetaan ihmisestä kuvaa valoisassa ympäristössä, mutta kasvot ovat varjossa. Käyttämällä salamaa lisänä, saadaan myös kasvot ja ihmisen etuosa sopivan valoisaksi.

image Yökuvaustila

Useissa digikameroissa on ns. yökuvaustila (night mode, night scene, slow sync). Tässä tilassa käytetään salamavaloa valaisemaan kuvauksen kohde, mutta kuvaa valotetaan pitkällä valotusajalla, jotta myös taustaa näkyisi.

Yökuvaustilassa kamera asettaa riittävän pitkän valotusajan, jotta liikkumaton tausta valottuisi kuvaan mukaan. Kuitenkin joko tämän valotuksen alussa tai lopussa kamera väläyttää myös salamavaloa. Tämä valo valaisee lähellä olevat kohteet ja myös 'pysäyttää' niiden liikkeen.

Sen mukaan, välähtääkö salama valotuksen alussa vai lopussa, puhutaan myös ns. ensimmäisen tai toisen verhon salamasta. Tämä vaikuttaa siihen miten mahdolliset liike-epäterävyydet tai 'vauhtiviivat' näkyvät.image

  • Jos salama välähtää alussa, niin pääkohde näyttää liikkuvan taaksepäin.
  • Jos salama välähtää vasta lopussa, niin liike näkyy pääkohteen 'takana', ikään kuin oikeina vauhtiviivoina.

Yökuvausasetus tekee kuvista yleensä miellyttävämpiä eikä salaman valo tunnu niin kirkkaalta. Jos kamerassa on valotusajan käsisäätömahdollisuus, niin saman asian saa aikaan pakottamalla kameran käyttämään salamaa ja säätämällä käsin pitkähkön valotusajan.

Yökuvausasetus ei pysty tuomaan lisää valoa kuvaan millään ihmetempuilla (poislukien jotkut kamerat, jotka käyttävät infrapunavalaisua apuna). Pitkä valotusaika aiheuttaa helposti kuvan taustan tärähtämisen. Tässä tilassa olisikin hyvä käyttää jalustaa tai muuta tukea.

Lähde: Pikseli DigiFAQ