Kannatta käydä lueskelemassa ja kokeilemassa taitoja Yleisradion digikuvakurssi-sivustolla.
- YLEn Digikuvakurssi – Etusivu
- Kameran käytön simulaattori – vaatii Javan, jonka voit ladata java.com/en/download
- Katso myös tehtävät ja testaa taitosi osiot.
Digikamera-kurssin materiaalia.
Kannatta käydä lueskelemassa ja kokeilemassa taitoja Yleisradion digikuvakurssi-sivustolla.
Helppokäyttö-tila kamera valitsee automaattisesti kuvaustilanteen asetukset. Lisäksi säädettävissä ovat vain kuvan koko, pakkausaste, valotuksen korjaus, salaman käyttö, itselaukaisin ja makro-kuvaus. Muut toiminnot ovat pois päältä.
Kamera käyttää automaattivalotusta säätäen itse sopivan aukkoarvon ja suljin ajan. Kaikkiin muihin säätöihin voi vaikuttaa, joissain malleissa voi myös muutta aukkoa ja/tai suljinaikaakin.
Valitset haluamsi aukkoarvon ja kamera säätää tämän mukaan suljinajan. Valitsemalla sovivan aukon vaikutat kuvan syvyysterävyyteen (DOF) ja voit sumentaa tai tarkentaa taustaa.
Animaation F-arvon eli Aukkoarvon vaikutuksesta
Syvyysterävyys on pieni (eli tarkennetun kohteen etu- ja takaosat sumenevat) kun on valittu pieni F-luku eli pieni Aukkoarvo (tällöin itse aukon koko on suurempi).
Asetat haluamasi suljinajan ja kamera valitsee siihen sopivan aukkoarvon. Käyttö liikkuvia kohteita kuvattaessa. Suljinaikaa suurentamalla saat “pysäytettyä” nopeasti liikkuvan kohteen, jos taas haluat korostaa liikettä ja saada sen näkyviin kuvaan valitse alhaisempi nopeus.
Suljinajan vaikutus kuvan valoisuuteen
Suljinajan vaikutus liikkeeseen
Asetat niin suljinajan kuin aukkoarvonkin itse. Valotuksen automaattisäätö ei tietenkään ole käytössä.
Aukko ja suljinaikojen yhdistelmiä samanlaiseen valotukseen pyrittäessä
Kuvaustila moodissa on mahdollista valita esim. 21 esisäädetystä kuvaustilanteesta. Näitä esisäädettyjä tilanteita ovat: muotokuva, pehmeä iho, maisema, urheilu, Panning, yö muotokuva, yö maisema, ruoka, juhlat, kynttilän valo, vauva 1, vauva 2, lemmikki, auringon lasku, suuri herkkyys, Starry Sky, ilotulitus, ranta, lumi, Aerial Photo.
Asettaa automaattisesti suljiajan ja aukkoarvon valitsemasi herkkyysarvon mukaan (ISO-luku). Monasti sallittava maksimi herkkyys voidaan itse asettaa etukäteen.
Suuri herkkyys lisää kuvan kohinaa (häiriöitä, epätarkkuutta).
Kamera ottaa videokuvapätkiä. Joissain malleissa mahdollista tallentaa noin 5 s ääninäyte tavallisen kuvan yhteyteen. Uusimmat kamerat pystyvät tallentamaan teräväpiirto videota (HD). Tarvitaan iso muistikortti eli paljon tallennustilaa.
Tässä tilassa voit tulostaa valitsemasi kuvan suoraan kamerasta siihen liitetylle tulostimelle.
Voit selata otettuja kuvia, editoida niitä, poistaa, tulostaa ja käyttää dia-show:ta. Monet kamerat näyttävät juuri otetun kuvan 1-2 s ajan automaattisesti heti kuvan oton jälkeen.
Katselutilaan on mahdollista itse kuvan lisäksi saada näkyviin numerotietoa käytetyistä aukko, suljin, ISO yms. arvoista. Histogrammin tulkinta antaa nopeasti arvokasta tietoa kuvan onnistumisesta. Lisäksi yli- ja ali-valottuneet kohdat kuvasta saadaan vilkkumaan. Näistä apua valotuksen korjailuun.
Valotuksen tarkastelu histogrammista
4:3,
3:2, tai
16:9 (laajakuva)
Ao. havainnekuvassa käytetään laajakuva (16:9) sensoria, jolloin siis esim. kun kuvataan tavallisella 3:2 kuvasuhteella jää kennosta käyttämättä yli 10 %. Tavallisesti kameroissa ei vielä ole laajakuvaisia sensoreita. Tähän suuntaan ollaan kuitenkin menossa, koska kuvia nykyään katsellaan laajakuvaruuduilta, eikä niinkään paperitulosteilta.
Yleisimpien valokuvauspapereiden mittoja ja kuvasuhteita.
| Koko, ("tuumat) | Koko (mm) | tarkkuus 300dpi (px) | kuvasuhde | Huom. |
|---|---|---|---|---|
| 3¼" × 4½ | 82.5 × 120 mm | 16:11 (1.45) | ||
| 3½" × 5" | 89 × 127 mm | 1051 x 1500 px | 10:7 (1.43) | 9x13 |
| 4" × 6" | 102 × 152 mm | 1205 x 1795 px | 3:2 (1.5) | 10x15 |
| 5" × 7" | 127 × 178 mm | 1500 x 2102 px | 7:5 (1.4) | 13x18 |
| 6" × 8" | 152 × 203 mm | 1795 x 2398 px | 4:3 (1.33) | |
| 8" × 10" | 203 × 254 mm | 2398 x 3000 px | 5:4 (1.25) | 20x25 |
| 8" × 12" | 203 × 305 mm | 2398 x 3602 px | 3:2 (1.5) | ~A4 |
| 10" × 12" | 254 × 305 mm | 3000 x 3602 px | 6:5 (1.2) | |
| 10" × 15" | 254 × 381 mm | 3000 x 4500 px | 3:2 (1.5) | |
| 11" × 14" | 279 × 356 mm | 3295 x 4205 px | 14:11 (1.27) | |
| 11" × 17" | 279 × 432 mm | 3295 x 5102 px | 17:11 (1.54) | |
| 12" × 15" | 305 × 381 mm | 3602 x 4500 px | 5:4 (1.25) | |
| 12" × 18" | 305 × 465 mm | 3602 x 5492 px | 3:2 (1.5) |
Useimmat digipokkarit ottavat kuvansa 4:3-kuvasuhteella. Tämä siis tarkoittaa, että pidemmän ja lyhyemmän kuvan reunan pituuksien suhde on 4/3. Kuvankoot 1600x1200, 2000x1500 tai 2304x1728 ovat esimerkkejä tälläisistä kuvasuhteista. Käytettävän paperin tulee olla myös vastaavassa kuvasuhteessa, jotta kuva ei leikkautuisi tai siihen ei jäisi tyhjää johonkin sivuun. Paperin tuleekin olla esim. 13x10 cm, 17x13 cm tai 27x20 cm.
Digijärjestelmät käyttävät perinteisempää 3:2-kuvasuhdetta: esimerkiksi 3000x2000. Tällöin paperinkin tulee olla 3:2-kokoa: 15x10 cm, 19x13 cm tai 30x20 cm.
Valittavissa kuvasuhteen mukaan esim.
4:3: 7 megapixels (3072 x 2304), 5 megapixels (2560 x 1920), 3 megapixels (2048 x 1536), 2 megapixels (1600 x 1200), 1 megapixel (1280 x 960), 0.3 megapixels (640 x 480).
Jos 3:2 niin 6 megapixels (3072 x 2048) and 2.5 megapixels (2048 x 1360);
ja tilassa 16:9 vain arvot 5.5 megapixels (3072 x 1728) ja 2 megapixels (1920 x 1080)
Esim. Superfine, Fine, Standard sekä Raw (ei pakkausta). Tavalliset digikamerat ottavat kuvat jpeg (jpg)-muodossa, jolloin aina kuvatiedostoa, jo kamerassa tehtäessä suoritetaan häviöllistä pakkaamista. Mikäli kamerassa on mahdollista tallentaa pakkaamattomia raakadatakuvia (raw), tehdään varsinainen kuvan “kehittäminen” vasta tietokoneella.
Asettaa ISO-arvo valintaan: Auto, 100, 200, 400, 800, 1250 jne. Usein kannattaa esim. asettaa käytettävälle ISO-arvolle maksimiarvo.
Valittavaa esim. seuraavat valaistusolosuhteet: automaattinen, päivänvalo, pilvinen sää, varjo, salama, halogeeni, valkoinen 1, valkoinen 2, käsiasetus. Käsiasetuksella voi tallentaa kaksi mitattua tilaa valkoinen 1 ja 2:een.
Usein lisäksi valkotasapainon hienosäätö eli värilämpötilan säätö.
Animaatio erilaisista WB-säädöistä
Valittavana esim. monipiste, nopea kolmen pisteen mittaus, nopea yksi piste keskeltä, normaali nopeus yhdestä pisteestä keskeltä ja pistemittaus.
Olemassa myös älykkäitä kasvojen ja hymyn tunnistustiloja.
Voidaan myös valita päälle jatkuva tarkennus.
Valittavana monilohko, keskusta painotteinen ja pistemittaus.
Voit ylivalottaa (vaalentaa) tai alivalottaa (tummentaa) kuvaa. Usein käytettävä porras 1/2 EV tai 1/3 EV voidaan asettaa.
Animaatio valotuksen korjauksesta
Hyvä englanninkielinen e-kirja digitaalikameran käytöstä löytyy osoitteesta:
www.shortcourses.com/use/ - Using Your Digital Camera, A Guide To Great Photographs.
Kameran salaman eri toimintotilat voidaan asettaa päälle usein viereisessä kuvassa olevan kaltaisessa nelitoimisäätimessä painamalla salaman kuvasymbolia tai niihin päästään erillisellä salamapainikkeella tai funktio-näppäintä — Fn — painamalla.
Tärkeää on osata tarvittaessa pakottaa salama päälle (etualan lisävalotus - täytesalama), vaikka automatiikka ei salamaa käyttäisikään. Toisinaan myös salaman ottaminen pois päältä tuo kuvaan luonnollisemmat värit, tällöin varottava pitemmästä valotusajasta johtuvaa tärähdysvaaraa ja suurempaa kohinaa. Punasilmäisyyden poisto asetus kannattaa myös opetella.
Digikameroihin rakennettu salama ei ole kovin tehokas. Se riittää etäisyyksille, jotka ovat usein alle 5 metriä. Lisäksi kameran salama suuntautuu suoraan kohti kuvattavaa kohdetta. Tällöin hämärässä ympäristössä kohteen taakse muodostuu terävät varjot. Kohteen vaaleat pinnat valaistuvat tehokkaasti, tummien jäädessä edelleen tummiksi. Usein esim. ihmisiho näkyy kuvassa varsin harmaana.
Kameran oma salama voi sen sijaan toimia erinomaisena täytesalamana. Tällä tarkoitetaan salaman käyttöä kuvauksessa vaikka vallitseva valo riittäisikin. Tavoitteena on usein valaista kohteen sellaisia osia, jotka jäisivät tummaksi muuhun kuvaan verrattuna. Esimerkiksi, jos otetaan ihmisestä kuvaa valoisassa ympäristössä, mutta kasvot ovat varjossa. Käyttämällä salamaa lisänä, saadaan myös kasvot ja ihmisen etuosa sopivan valoisaksi.
Useissa digikameroissa on ns. yökuvaustila (night mode, night scene, slow sync). Tässä tilassa käytetään salamavaloa valaisemaan kuvauksen kohde, mutta kuvaa valotetaan pitkällä valotusajalla, jotta myös taustaa näkyisi.
Yökuvaustilassa kamera asettaa riittävän pitkän valotusajan, jotta liikkumaton tausta valottuisi kuvaan mukaan. Kuitenkin joko tämän valotuksen alussa tai lopussa kamera väläyttää myös salamavaloa. Tämä valo valaisee lähellä olevat kohteet ja myös 'pysäyttää' niiden liikkeen.
Sen mukaan, välähtääkö salama valotuksen alussa vai lopussa, puhutaan myös ns. ensimmäisen tai toisen verhon salamasta. Tämä vaikuttaa siihen miten mahdolliset liike-epäterävyydet tai 'vauhtiviivat' näkyvät.
Yökuvausasetus tekee kuvista yleensä miellyttävämpiä eikä salaman valo tunnu niin kirkkaalta. Jos kamerassa on valotusajan käsisäätömahdollisuus, niin saman asian saa aikaan pakottamalla kameran käyttämään salamaa ja säätämällä käsin pitkähkön valotusajan.
Yökuvausasetus ei pysty tuomaan lisää valoa kuvaan millään ihmetempuilla (poislukien jotkut kamerat, jotka käyttävät infrapunavalaisua apuna). Pitkä valotusaika aiheuttaa helposti kuvan taustan tärähtämisen. Tässä tilassa olisikin hyvä käyttää jalustaa tai muuta tukea.
Lähde: Pikseli DigiFAQ