YLEn Digikuvakurssi

Kannatta käydä lueskelemassa ja kokeilemassa taitoja Yleisradion digikuvakurssi-sivustolla.

• YLEn Digikuvakurssi – Etusivu
• Kameran käytön simulaattori – vaatii Javan, jonka voit ladata java.com/en/download
• Katso myös tehtävät ja testaa taitosi osiot.

Kuvaustilan (Ohjelmatilan) -valitsin

  Automaatti-tila, (Simple-, Green Mode)

Helppokäyttö-tila kamera valitsee automaattisesti kuvaustilanteen asetukset. Lisäksi säädettävissä ovat vain kuvan koko, pakkausaste, valotuksen korjaus, salaman käyttö, itselaukaisin ja makro-kuvaus. Muut toiminnot ovat pois päältä.

  Ohjelma (Program)

Kamera käyttää automaattivalotusta säätäen itse sopivan aukkoarvon ja suljin ajan. Kaikkiin muihin säätöihin voi vaikuttaa, joissain malleissa voi myös muutta aukkoa ja/tai suljinaikaakin.

  tai Av - Aukon esivalinta

Valitset haluamsi aukkoarvon ja kamera säätää tämän mukaan suljinajan. Valitsemalla sovivan aukon vaikutat kuvan syvyysterävyyteen (DOF) ja voit sumentaa tai tarkentaa taustaa.

Animaation F-arvon eli Aukkoarvon vaikutuksesta

Syvyysterävyys on pieni (eli tarkennetun kohteen etu- ja takaosat sumenevat) kun on valittu pieni F-luku eli pieni Aukkoarvo (tällöin itse aukon koko on suurempi).

  tai Tv – Suljinajan esivalinta

Asetat haluamasi suljinajan ja kamera valitsee siihen sopivan aukkoarvon. Käyttö liikkuvia kohteita kuvattaessa. Suljinaikaa suurentamalla saat “pysäytettyä” nopeasti liikkuvan kohteen, jos taas haluat korostaa liikettä ja saada sen näkyviin kuvaan valitse alhaisempi nopeus.

Suljinajan vaikutus kuvan valoisuuteen

Suljinajan vaikutus liikkeeseen

  Käsisäätö (Manual) –tila

Asetat niin suljinajan kuin aukkoarvonkin itse. Valotuksen automaattisäätö ei tietenkään ole käytössä.

Aukko ja suljinaikojen yhdistelmiä samanlaiseen valotukseen pyrittäessä

  Esivalitut kuvaustilanteet (Scene mode)

Kuvaustila moodissa on mahdollista valita esim. 21 esisäädetystä kuvaus­tilan­teesta. Näitä esisäädettyjä tilanteita ovat: muotokuva, pehmeä iho, maisema, urheilu, Panning, yö muotokuva, yö maisema, ruoka, juhlat, kynttilän valo, vauva 1, vauva 2, lemmikki, auringon lasku, suuri herkkyys, Starry Sky, ilotulitus, ranta, lumi, Aerial Photo.

  Sv, ISO Herkkyyden esivalinta

Asettaa automaattisesti suljiajan ja aukkoarvon valitsemasi herkkyysarvon mukaan (ISO-luku). Monasti sallittava maksimi herkkyys voidaan itse asettaa etukäteen.

ISO-arvon vaikutus kohinaan

Suuri herkkyys lisää kuvan kohinaa (häiriöitä, epätarkkuutta).

  Videokuvaus-tila

Kamera ottaa videokuvapätkiä. Joissain malleissa mahdollista tallentaa noin 5 s ääninäyte tavallisen kuvan yhteyteen. Uusimmat kamerat pystyvät tallentamaan teräväpiirto videota (HD). Tarvitaan iso muistikortti eli paljon tallennustilaa.

  Tulostus-tila

Tässä tilassa voit tulostaa valitsemasi kuvan suoraan kamerasta siihen liitetylle tulostimelle.

  Kuvien katselutila

Voit selata otettuja kuvia, editoida niitä, poistaa, tulostaa ja käyttää dia-show:ta. Monet kamerat näyttävät juuri otetun kuvan 1-2 s ajan automaattisesti heti kuvan oton jälkeen.

Katselutilaan on mahdollista itse kuvan lisäksi saada näkyviin numerotietoa käytetyistä aukko, suljin, ISO yms. arvoista. Histogrammin tulkinta antaa nopeasti arvokasta tietoa kuvan onnistumisesta. Lisäksi yli- ja ali-valottuneet kohdat kuvasta saadaan vilkkumaan. Näistä apua valotuksen korjailuun.

Valotuksen tarkastelu histogrammista

 

Kuvaustilan asetuksia

Kun kamera on kuvaustilassa, painamalla Menu-näppäintä pääset seuraavan laisiin toimintoihin.

Kuvasuhteen säätö (Aspect Ration)

• 4:3,

• 3:2, tai

• 16:9 (laajakuva)

Ao. havainnekuvassa käytetään laajakuva (16:9) sensoria, jolloin siis esim. kun kuvataan tavallisella 3:2 kuvasuhteella jää kennosta käyttämättä yli 10 %. Tavallisesti kameroissa ei vielä ole laajakuvaisia sensoreita. Tähän suuntaan ollaan kuitenkin menossa, koska kuvia nykyään katsellaan laajakuvaruuduilta, eikä niinkään paperitulosteilta.

Yleisimpien valokuvauspapereiden mittoja ja kuvasuhteita.

Koko, ("tuumat)	Koko (mm)	tarkkuus 300dpi (px)	kuvasuhde	Huom.
3¼" × 4½	82.5 × 120 mm		16:11 (1.45)
3½" × 5"	89 × 127 mm	1051 x 1500 px	10:7 (1.43)	9x13
4" × 6"	102 × 152 mm	1205 x 1795 px	3:2 (1.5)	10x15
5" × 7"	127 × 178 mm	1500 x 2102 px	7:5 (1.4)	13x18
6" × 8"	152 × 203 mm	1795 x 2398 px	4:3 (1.33)
8" × 10"	203 × 254 mm	2398 x 3000 px	5:4 (1.25)	20x25
8" × 12"	203 × 305 mm	2398 x 3602 px	3:2 (1.5)	~A4
10" × 12"	254 × 305 mm	3000 x 3602 px	6:5 (1.2)
10" × 15"	254 × 381 mm	3000 x 4500 px	3:2 (1.5)
11" × 14"	279 × 356 mm	3295 x 4205 px	14:11 (1.27)
11" × 17"	279 × 432 mm	3295 x 5102 px	17:11 (1.54)
12" × 15"	305 × 381 mm	3602 x 4500 px	5:4 (1.25)
12" × 18"	305 × 465 mm	3602 x 5492 px	3:2 (1.5)

Useimmat digipokkarit ottavat kuvansa 4:3-kuvasuhteella. Tämä siis tarkoittaa, että pidemmän ja lyhyemmän kuvan reunan pituuksien suhde on 4/3. Kuvankoot 1600x1200, 2000x1500 tai 2304x1728 ovat esimerkkejä tälläisistä kuvasuhteista. Käytettävän paperin tulee olla myös vastaavassa kuvasuhteessa, jotta kuva ei leikkautuisi tai siihen ei jäisi tyhjää johonkin sivuun. Paperin tuleekin olla esim. 13x10 cm, 17x13 cm tai 27x20 cm.

Digijärjestelmät käyttävät perinteisempää 3:2-kuvasuhdetta: esimerkiksi 3000x2000. Tällöin paperinkin tulee olla 3:2-kokoa: 15x10 cm, 19x13 cm tai 30x20 cm.

Kuvan koko, resoluutio

Valittavissa kuvasuhteen mukaan esim.

4:3: 7 megapixels (3072 x 2304), 5 megapixels (2560 x 1920), 3 megapixels (2048 x 1536), 2 megapixels (1600 x 1200), 1 megapixel (1280 x 960), 0.3 megapixels (640 x 480).

Jos 3:2 niin 6 megapixels (3072 x 2048) and 2.5 megapixels (2048 x 1360);

ja tilassa 16:9 vain arvot 5.5 megapixels (3072 x 1728) ja 2 megapixels (1920 x 1080)

Kuvan laatu, pakkaussuhde

Esim. Superfine, Fine, Standard sekä Raw (ei pakkausta). Tavalliset digikamerat ottavat kuvat jpeg (jpg)-muodossa, jolloin aina kuvatiedostoa, jo kamerassa tehtäessä suoritetaan häviöllistä pakkaamista. Mikäli kamerassa on mahdollista tallentaa pakkaamattomia raakadatakuvia (raw), tehdään varsinainen kuvan “kehittäminen” vasta tietokoneella.

Herkkyyden säätö (ISO)

Asettaa ISO-arvo valintaan: Auto, 100, 200, 400, 800, 1250 jne. Usein kannattaa esim. asettaa käytettävälle ISO-arvolle maksimiarvo.

Valkotasapainon säätö (White Balance, WB)

Valittavaa esim. seuraavat valaistusolosuhteet: automaattinen, päivänvalo, pilvinen sää, varjo, salama, halogeeni, valkoinen 1, valkoinen 2, käsiasetus. Käsiasetuksella voi tallentaa kaksi mitattua tilaa valkoinen 1 ja 2:een.

Usein lisäksi valkotasapainon hienosäätö eli värilämpötilan säätö.

Animaatio erilaisista WB-säädöistä

Automaattitarkennuksen mittaustapa (Autofocus –AF- Mode)

Valittavana esim. monipiste, nopea kolmen pisteen mittaus, nopea yksi piste keskeltä, normaali nopeus yhdestä pisteestä keskeltä ja pistemittaus.

Olemassa myös älykkäitä kasvojen ja hymyn tunnistustiloja.

Voidaan myös valita päälle jatkuva tarkennus.

Valotuksen mittaustapa (Metering Mode)

Valittavana monilohko, keskusta painotteinen ja pistemittaus.

Valotuksenkorjaus (EV)

Voit ylivalottaa (vaalentaa) tai alivalottaa (tummentaa) kuvaa. Usein käytettävä porras 1/2 EV tai 1/3 EV voidaan asettaa.

Animaatio valotuksen korjauksesta

Hyvä englanninkielinen e-kirja digitaalikameran käytöstä löytyy osoitteesta:

www.shortcourses.com/use/ - Using Your Digital Camera, A Guide To Great Photographs.

Salaman asetukset

 

Kameran salaman eri toimintotilat voidaan asettaa päälle usein viereisessä kuvassa olevan kaltaisessa nelitoimisäätimessä painamalla salaman kuvasymbolia tai niihin päästään erillisellä salamapainikkeella tai funktio-näppäintä — Fn — painamalla.

 

 

Salaman erilaiset toimintotilat:

 

Tärkeää on osata tarvittaessa pakottaa salama päälle (etualan lisävalotus - täytesalama), vaikka automatiikka ei salamaa käyttäisikään. Toisinaan myös salaman ottaminen pois päältä tuo kuvaan luonnollisemmat värit, tällöin varottava pitemmästä valotusajasta johtuvaa tärähdysvaaraa ja suurempaa kohinaa. Punasilmäisyyden poisto asetus kannattaa myös opetella.

Salaman käyttäminen

Digikameroihin rakennettu salama ei ole kovin tehokas. Se riittää etäisyyksille, jotka ovat usein alle 5 metriä. Lisäksi kameran salama suuntautuu suoraan kohti kuvattavaa kohdetta. Tällöin hämärässä ympäristössä kohteen taakse muodostuu terävät varjot. Kohteen vaaleat pinnat valaistuvat tehokkaasti, tummien jäädessä edelleen tummiksi. Usein esim. ihmisiho näkyy kuvassa varsin harmaana.

Täytesalama

Kameran oma salama voi sen sijaan toimia erinomaisena täytesalamana. Tällä tarkoitetaan salaman käyttöä kuvauksessa vaikka vallitseva valo riittäisikin. Tavoitteena on usein valaista kohteen sellaisia osia, jotka jäisivät tummaksi muuhun kuvaan verrattuna. Esimerkiksi, jos otetaan ihmisestä kuvaa valoisassa ympäristössä, mutta kasvot ovat varjossa. Käyttämällä salamaa lisänä, saadaan myös kasvot ja ihmisen etuosa sopivan valoisaksi.

Yökuvaustila

Useissa digikameroissa on ns. yökuvaustila (night mode, night scene, slow sync). Tässä tilassa käytetään salamavaloa valaisemaan kuvauksen kohde, mutta kuvaa valotetaan pitkällä valotusajalla, jotta myös taustaa näkyisi.

Yökuvaustilassa kamera asettaa riittävän pitkän valotusajan, jotta liikkumaton tausta valottuisi kuvaan mukaan. Kuitenkin joko tämän valotuksen alussa tai lopussa kamera väläyttää myös salamavaloa. Tämä valo valaisee lähellä olevat kohteet ja myös 'pysäyttää' niiden liikkeen.

Sen mukaan, välähtääkö salama valotuksen alussa vai lopussa, puhutaan myös ns. ensimmäisen tai toisen verhon salamasta. Tämä vaikuttaa siihen miten mahdolliset liike-epäterävyydet tai 'vauhtiviivat' näkyvät.

• Jos salama välähtää alussa, niin pääkohde näyttää liikkuvan taaksepäin.
• Jos salama välähtää vasta lopussa, niin liike näkyy pääkohteen 'takana', ikään kuin oikeina vauhtiviivoina.

Yökuvausasetus tekee kuvista yleensä miellyttävämpiä eikä salaman valo tunnu niin kirkkaalta. Jos kamerassa on valotusajan käsisäätömahdollisuus, niin saman asian saa aikaan pakottamalla kameran käyttämään salamaa ja säätämällä käsin pitkähkön valotusajan.

Yökuvausasetus ei pysty tuomaan lisää valoa kuvaan millään ihmetempuilla (poislukien jotkut kamerat, jotka käyttävät infrapunavalaisua apuna). Pitkä valotusaika aiheuttaa helposti kuvan taustan tärähtämisen. Tässä tilassa olisikin hyvä käyttää jalustaa tai muuta tukea.

Lähde: Pikseli DigiFAQ